Häät-lehti tipahti luukusta

Olen vuosien saatossa tutustunut erinäisiin naistenlehtiin puolisoni kautta ja useimmiten sisältöä on tutkittu huumoriaspektin takia. Siis että miten meitä miehiä analysoidaan. Olen luetellut häälehdet samaan kategoriaan siinä mielessä, että ulkonäkö ja sisältö on suunnattu ehkä enemmän naissukupuolelle. Ei siinä mitään, sehän on tavallaan segmentointia, koska hääparista nainen on suunnittelevampi puoli, mies taas hoitaa yleensä luettelointipuolen ja budjetissa pysymisen. Sanotaan, että miehille suunnattu häälehti muistuttaisi taulukoineen enemmän ehkä Kauppalehteä.

Kuitenkin asensin Häät-lehden WC:n lehtitelineeseen ja päätin aloittaa viikon kestävän projektin, jossa lehti tarkasteltiin 5-15 minuutin erissä. Lehti notkui luettavaa, vaikka mielipiteeni kiiltokantisista aikakauslehdistä on se, että ne ovat maksullisia mainoslehtiä ja niitä lukemalla lompakko korkeintaan kevenee. Tärkeintä antia olivat kuitenkin artikkelit muiden häistä, sillä pidämme molemmat ideavarkauksista. Kerroimme tuossa kesällä jo parillekin pariskunnalle, että aiomme surutta kopioida tiettyjä juttuja. Tanssimme edelleen ajatuksen ympärillä, että pitäisikö lähettää save-the-date -kutsut, koska haluamme varata ystävämme juuri MEIDÄN häihin ja 2kk ennen kesäviikonloppua alkaa ihmisillä olla jo suunnitelmat valmiina kesää varten. Kesä on sen verran lyhyt kuitenkin meidän maassa, että vapaat viikonloput loppuvat usein kesken.

Lehden askartelujutut siirsin suoraan frouvan huolehdittavaksi, sillä esteettinen silmäni ei ole kovin harjaantunut näpertelyjuttuihin. Olen enemmänkin kokonaisuuksien mies ja siksi esimerkiksi lehden lopussa ollut hääparin muistilista oli melkoisen hyvä homma. Sivu aiotaan irrottaa jääkaapin oveen ja tarkempaa versiota ylläpidetään Häät.fi/meidan-haat -sivulla.

Ennenkaikkea näin Movemberin kynnyksellä huomasin, että sivun 14 sulhasmiehen naamaa koristavat puikot sopivat juhlallisempaankin tilaisuuteen. Tässä on vielä vuosi aikaa ajaa idea sisälle.