Astuimme hääautoon ja huristelimme Turun Linnan puistoon hääkuvaukseen. Mukana meidän ja hääkuvaajan lisäksi oli yksi kaaso ja bestmanin vaimo. Johtuen suhteellisen lyhyestä kaavasta, meillä oli reilu tunti aikaa pyöriä puistolla. Otimme kuvia pienellä sillalla, poluilla, muuria vasten ja siinä ladolla. Meillä oli niin huoliteltu ja tyylikäs olo, että se varmaan näkyy kuvista. Kuvaaja sai meidät rennoksi, kuunteli toiveita ja ehdotteli omia.
Homma on niin, että minä en ole helppo kuvattava. Kun pitää poseerata, näytän joko jäyhältä jököttäjältä tai minulla on typerä virne naamalla. Kun nauran luonnollisesti, näyttää siltä että olisin aina kännissä. Mikään ei ole järin hyvä vaihtoehto hääpotrettiin. Yritin hymyillä vienosti, mikä kuulostaa sairaalta, mutta sain kuin sainkin väännettyä siedettävän ilmeen.
Kuvauksista koukkasimme kodin kautta ja haimme huonovointiselle vaimolleni kakkospuvun, jos hääpuku tuntuu liian tuskalliselta illan loppua kohden. Juhlapaikalla vieraat olivat katsoneet tekemäni "elokuvan" sillä välin ja olin hieman jännittynyt vastaanotosta. Ystäväni töistä kertoi heti, että:"Ihmiset tulivat kirkosta iloisin mielin tänne teidän juhlaan ja heti sä sait ne itkemään. Oliks reilua?"
Ihmiset olivat todella pitäneet videosta ja moni kiitteli vuolaasti ja pyysi kopioita. Osittainen syy oli lopussa ollut kooste, jossa oli videokuvaa keskuudestamme poistuneista ihmisistä ja kaipuudestamme heitä kohtaan. Hienoa, että pitivät.
Kättelimme vieraat ja istuimme pöytään. Seremoniamestarina toimiva serkkuni kuulutti, että ruokailuun asti on seurustelua. Meillä oli pieni tutustumisleikki varalla, mutta ihmiset juttelivat keskenään niin innokkaasti, ettemme halunneet keskeyttää. Ruoka tuli aikaisemmassa postauksessa mainittujen syiden takia vartin myöhässä, joten syöksyimme hyeenana paikalle. Buffet-pöytään mentiin valokuvaajan kautta, joka ikuisti vieraita vierakirjaa varten.
Huomenna kerron aiheesta R-U-O-K-A.
Meillä on sama ajatus mietteissä koskien elokuvaa! :) ajattelimme lähinnä kuvata häiden järjestelyyn ja meidän arkeen kuuluvia asioita ja olisikin kiva kuulla mitä kaikkea teidän elokuvassa oli?
VastaaPoistaMiten hoiditte kättelyn kun juhlaväki oli jo ilmeisesti istumassa teidän saapuessa juhmapaikalle? :)
No ajattelin itsekin tehdä ensin elokuvan häiden järjestelyistä, mutta ajattelin että olisi mielenkiintoisempaa jos elokuva käsittelisi meitä ja sitä miten olemme tässä. Olisi ollut mukava nähdä oikein kunnolla vaivaa ja tehdä elokuvasta kollaasin sijasta dokumentti, mutta video alkoi ensin osiolla morsiamen syntymästä teini-ikään. Sen jälkeen minun osio syntymästä teini-ikään. Sitten tuli meidän molempien nuoruutta Foo Fightersin tahdissa siihen asti kunnes tavattiin. Lopussa sitten muistimme keskuudestamme poistuneita.
VastaaPoistaMeidän vanhemmat ja vanhempien kaverit ovat olleet sen verran aktiivisia kotivideokuvaajia, että lapsuudenmateriaalia oli runsain määrin. Täytimme välejä sitten kuvilla. Musiikki on kanssa tärkeä osa tuollaista videota, joten kannattaa valita ne hyvin.
Juhlaväki oli tosiaan paikalla. Tila oli sen verran kätevä, että saimme eristettyä ruokapöydät nauhalla siihen asti kunnes saavuimme, eli vieraat katsoivat videon seisten. Nauttivat siinä cocktail-paloja ja kuoharia. Kun tulimme paikalle, nauha avattiin ja ihmiset kävelivät paikoilleen meidän ohitsemme.