tiistai 28. helmikuuta 2012

Hääpaikan metsästys


Hääpaikka. Miten jokin asia voi olla niin vaikeaa? Kaikkein päälimmäisin asia oli se, että pitää olla ajoissa. Kaivoimme häämessuilta saadusta yllärisäkistä pinon mainoksia ja kävimme niitä läpi. Paikallinen yhdistys oli alkanut kauppaamaan omia tilojaan juhlakäyttöön. Paras puoli tässä olisi se, että se on vain muutama kortteli kirkolta, edullinen, a-oikeudeton ja sinne mahtuu tavoittelemamme 80 ihmistä. Sovimme tapaamisen vuokraajan kanssa ja teimme listan kysyttävistä asioista. Muutama tärkeä asia:
- Varmista saako tuoda omat alkoholijuomat
- Keittiön varustetaso
- Saako tuoda oman pitopalvelun tai tehdä itse ruoat
- Mitä vuokra sisältää
- Astiat, liinat ja ruokailuvälineet

Yhdistyksen tila oli soveltuva. Positiivisin asia oli sijainti ja keittiön varustetaso, joka oli menossa vielä ennen kesää remonttiin. Talo oli rakennettu kolmeen kerrokseen, jossa keskimmäisessä oli kyökki ja pieni sali, alakerrassa saunatilaa ja pari huonetta ja yläkerrassa varsinainen juhlasali. Juhlasali oli rakennettu kahteen osaan, joita yhdisti kaksi isoa ovea. Tiesimme tässä vaiheessa melkein tarkan pääluvun, joka tarkoitti sitä, että kaikki eivät mahtuisi samalle puolelle. Parikymmentä jouduttaisiin sijoittamaan hieman sivuun. Toinen arvailujen varaan jäänyt asia oli se, että kuinka kuumaksi kattotasolla oleva puutalo menee kesällä. Huonekorkeus ei nimittäin ollut mikään päätä huimaava. Jätimme asian hautuumaan ja päätimme katsoa muita vaihtoehtoja. 

Kävimme aktiivisesti tilavaihtoehtoja läpi, mutta suurin osa kulki akselilla ei tai menetteli. Mikään ei ollut varsinaisesti hyvä. Facebook-kaverini oli pitänyt hääjuhlansa Marina Palacen alakerrassa sijaitsevan entisen yökerhon tiloissa. Koska pariskunnan häät olivat hulppeat, en pitänyt tilaa vaihtoehtona, kunnes otin asian esille Isäni kanssa. Hän kertoi, että tila tuskin oli ainakaan kallis, koska oli pitänyt siellä köyhyysrajan alapuolella pyörivien yhdistysten kanssa siellä kokouksia. Päätin soittaa ja sopia tapaamisen.

Herttainen, hotellin yläkerrassa asuva hampurilaiskuninkaan puoliso hallinnoi tilaa. Kuulin puhelimessa jo, että tilan hinta oli hintarajamme yläpäässä. Paikanpäällä ihastuimme tilaan välittömästi. Se on avara, lattiat marmoria, seinät peiliä ja sisustus on tyylikäs. Lisäksi tilan keittiötilat ovat paremmat kuin monessa ravintolassa ja paikan AV-laitteisto on huippuluokkaa. Kaiken kruunasi tieto, että hintaan kuuluvat kaikki astiat, aterimet ja liinat, jonka jälkeen hinta tuntui hyvinkin kohtuulliselta. Tila on A-oikeudeton joten Tallinnan matka kutsuu. Teimme välittömästi varauksen heinäkuulle 2013.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti